Oma mielimaisemani

 Syksyn tulon huomaa meillä siitä, että kirjastosta lainattuja kirjoja lojuu erinäisissä pinoissa vähän siellä täällä ympäri huushollia. Yksi pino on keskellä keittiön tasoa, toinen lojuu ekaluokkalaisen sängyn vieressä, pienempien lasten kirjakasa makaa olohuoneen sivupöydän päällä ja omat kirjastokirjani sängyn vieressä lattialla. 

Itselleni lainaamani kirjat käsittelevät pitkälti ympäristöstä ammennettavaa hyvinvointia. Sain juuri päätökseen Kirsi Salosen teoksen "Mieli ja maisemat - eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma" ( Edita 2005). Kirjassa kerrotaan mitä eko- ja ympäristöpsykologia ovat ja miten niiden avulla voidaan edistää henkistä hyvinvointia. Teos on yhdistelmä ekopsykologiaa, ympäristökasvatusta, ekopsykologisia menetelmiä, rentoutumisohjeita ja ympäristövastuullisuutta, monia mielenkiitoisia puolia siis. Vihreänä lankana eri näkökantojen välillä on ihmisen ja luonnon välinen yhteys, eli meidän luontoyhteytemme. 

Kokonaisuudessaan teos on mukavan mielenkiintoista luettavaa, jossa asiat selitetään yleistajuisesti. Kirjassa läpikäydään myöskin monia erilaisia taustateorioita. Itselleni kiinnostavinta luettavaa kirjassa oli luontokokemusten myönteiset vaikutukset ihmiselle. Luontokokemuksen hyvää tekevää vaikutusta kutsutaan elpymiseksi ja useimmin ihminen kokee elvyttävän kokemuksen luontoympäristössä omassa mielipaikassaan. 

Aloin pohtia omaa mielipaikkaani kirjaa lukiessani. Ajatukset siirtyivät väistämättä kesään ja kesämökillä oloon. Mielipaikkani on ehdottomasti suvun kesäpaikan hiekkarannan törmä, jossa voi liottaa varpaitaan ja tuntea laineiden kevyen kosketuksen jalkapohjissa. Siinä istuskellessa mieli lepää, korviin kantautuu lintujen äänet eikä ole kiire minnekään. Ajatusta pyöritellessäni voin jopa samaistua siihen tunnetilaan, jonka siellä koen. Mielipaikan hyvää tekevän vaikutuksen voikin kokea ilman kyseiseen paikkaan menemistä. Työpöydälle asetetun mielipaikkavalokuvan katselu voi auttaa vaikkapa selviytymään uuvuttavasta työtehtävästä. 

Mikä on sinun oma mielipaikkasi? Sen kuulisin mielelläni! :)

Kesäkukkia

Löysin muutama viikko sitten puutarhaliikkeen löytönurkasta edulliseen hintaan hienon ruukun. Ruukku sopi mielestäni aivan täydellisesti meidän pienen leikkimökkimme edustalle.

Ruukkuun piti toki hakea myös kesäkukkia täytteeksi, joten suuntasin lasten kanssa kukkatarhalle ihastelemaan kukkavalikoimia ja niiden väriloistoa. 

Ruukun kasvit valittiin yhdessä tuumin ja loppujen lopuksi kasveiksi valikoitui hämähäkkikukkaa, petuniaa, miljoonakelloa ja lobelioita. 

Pelargonia ei päätynyt suureen ruukkuun vaan pikkuruukkuun pöydälle ruusubegonia seuranaan.

Istutustyö alkoi sijoittamalla suuret hämähäkkikukat ruukun taakse, jotta matalammat kasvit ovat näkyvissä katselusuuntaa kohti.

Kukinnan varmistamiseksi upotin multaan pitkäaikaislannoiterakeita. Tähän ruukkuun sujautin niitä 3 kipaletta.

Lopputuloksesta tuli mielestäni varsin kaunis yhdistelmä. Värit sopivat kivasti leikkimökin sävyihin. Tästä tuli ihana kesän mansikkapaikka lapsille!

Mansikoista tuli mieleeni... Löysin kasvitarhalta veikeän erikoismintun, mansikkamintun. Yrtti tuoksuu aivan ahomansikoilta. Maku on melko kirpakka, mutta ihanan mansikkainen. Ehdoton lisä kesän mansikkakakkuihin siis :)