High Line
Viimeisenä lomapäivänämme New Yorkissa kävimme katsomassa High Linen. Perille pääsy vaati himppusen voimia, ensin kuljettiin metrolla ja loppumatka rattaita kadulla lykäten. Mutta pakko se on nähdä, sanoi äiti. Ja niin sitä mentiin!
High Line on entisen ilmaradan paikalle rakennettu kävelyrata. Reitin pituus on parisen kilometriä ja se sijaitsee Manhattanin länsipuolella. High Linelle noustaan joko hissillä tai portailla ja reitti kulkee koko matkan katutason yläpuolella. Reitti soveltui myös rattailla kuljettavaksi, oli siis esteetön.
Kävelyreitillä kulkiessa vilkasliikenteisten katujen äänet vaimenivat ja reitillä kuuli jopa linnunlaulua. Vaikka High Linella oli paljon kulkijoita, niin kulkeminen oli mukavan soljuvaa. Reitin varrelle oli rakennettu pitkiä penkkirivejä, joihin saattoi istuutua lukemaan ja eväitä syömään.
High Line kulkee hauskasti asuintalojen kapeista väleistä.
High Linellä yhdistyvät moderni viherrakentaminen, vuosikymmenten kerroksellinen rakennushistoria ja stressiä tutkitusti vähentävä kaupunkivihreä.
Reitin varrelta oli harkitusti etsitty upeita näkymälinjoja kohti keskimanhattania ja kohti Hudson Riveriä.
Rauhassa kuljeskellessa ehti ihmetellä myös monentyyppisiä eri rakennustyylejä.
High Linen on suunnitellut kukas muu kuin Piet Oudolf. Ja sen kyllä pystyi aistimaan. Materiaaleina oli suosittu kestäviä ja ajattomia (arvokkaita) materiaaleja, kuten graniittikiveä.
Kasvillisuus koostuu lehtipuista (mm. koivuja), havuista (mm. marjakuuset), heinistä ja muista perennoista.
Asuintalojen terasseilla näki paljon kattopuutarhoja. Kuten kuvassa!
High Linellä järjestetään myös ulkoilmatapahtumia, tilaa riittää niillekin.
Pidin kovasti kasvillisuusalueen asteittain asetelluista graniittipalkeista. Kivien välistä pilkottavat heinät ovat hienoja ilmeen pehmentäjiä.
Puusta rakennetut levähdyspaikat sopivat ilmeeseen upeasti. Samoin teräksiset reunalistat kasvillisuuden rajauksina todella toimivat. Näkemisen arvoinen paikka!