lauantai 22. heinäkuuta 2017

Köökkitarhan kuulumisia

Keväällä tulin kylväneeksi innostuksissani yrttien siemeniä pussin jos toisenkin. Jälkikäteen ajateltuna homma kannatti, sen verran komeiksi yrtit ovat kasvaneet. 


Avomaalla kasvava persilja alkoi olla jo niin leveässä kunnossa, että peitti viereistä porkkanariviä. Ei muuta kuin klips klips. Aikamoinen määrä persiljaa tuli! Näistä tein persiljasilppua pakkasen kätköihin.   


Tomaatteja kasvaa kasvihuoneessa isoissa ruukuissa ja ruukkujen reunatilat hyödynnän yrttikasvatuksissa. Klassinen pari tomaatille on basilika, sitä olen kasvattanut tänä vuonna kolmea sorttia. Pienilehtistä 'Balcon Staria' kasvatin myös viime vuonna. Lisäksi ruukuissa on punalehtistä basilikaa sekä suurilehtistä 'Genoveser' basilikaa.


Punalehtisen basilikan pyöräytin pestoksi, siinä olikin maussa potkua!


'Balcon Star' on päätyi peston sijaan kuivatukseen.  


Samoin kuin timjami  


ja oregano.


Monet kerrat olen miettinyt pitäisikö sellainen kasvikuivuri ostaa, mutta vielä en ole tullut hankkineeksi. Joten yrtit levittelin leivinpaperin päälle saunan lauteille kuivumaan. (Jos muuten jollakulla on käyttökokemuksia noista kuivureista, niin tosi mielelläni kuulisin niistä :))



Perunan mukuloita piilotin mullan alle toukokuun puolivälissä. Kahdessa kuukaudessa perunoihin kasvoi reippaat varret. 


Lajikkeena on kesäperuna 'Annabelle' ja se on yllättänyt satoisuudellaan. Maku on oikein hyvä, mieto tosin. Kesäperunaa keräämme kattilaan sitä mukaa kun sitä ruuanlaitossa tarvitaan. Nam nam nam! 


Kesäperunan maku on parhaimmillaan pienikokoisena, tätä herkkua ei siis kannata turhan pitkään maan alla varastoida. Parempiin suihin siis! :)


Silpoydinhernettä tykkään kylvää isoon saaviin kasvihuoneeseen. Tämänkin kylvön tein toukokuun puolen välin paikkeilla ja nyt versot ovat venähtäneet pitkiksi. Keskellä saavia on iso köynnöstuki, josta herne löytää tukea. Nämä tuoreet ja todella makeat herneet menevät kyllä nopeasti lasten suihin :)


Mukavan makoisaa viikonloppua!


sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Kesätunnelmat sen kun jatkuu :)

Keskikesän kukkapaljous on aikalailla huipussaan. Tänä kesänä kukinta on selvästi myöhässä, mutta kukinnan runsaus kyllä korvaa odotuksen. Perennat näyttävät olevan oikein upeassa kunnossa, kiitos siitä runsaille sateille. Ja saattoihan toukokuinen kompostin levityskin antaa hyvää kasvuboostia :) Tässä puutarhakierroksen antia tällä kertaa: 


Matalakasvuinen verikurjenpolvi reunustaa perennapenkkiä,


isotähtiputkia (nää on niin mun lemppareita!),



jaloritarinkannukset nupullaan,


iki-ihanat pionit,


jättipoimulehti (näiden kukkavarret tosin kerän maljakkoon, jottei siemennä),


ihanan herkkä perhoangervo,


perinteinen keltapäivänlilja


sekä totaalivarjossa viihtyvä varjorikko.


Kotipihan kasvihuoneessa alkavat yrtit olla korjuukunnossa. Samoin saamme pian ensimmäisiä maistiaisia kasvihuonekurkuista, herneistä ja perunoista. Satoa odotellessa siis! 

Aurinkoisia kesäpäiviä sinulle!



lauantai 8. heinäkuuta 2017

Kesätunnelmissa

Kuluneen viikon aikana olemme viettäneet lomapäiviä niin kotoillen kuin mökkeillen. Kameraa olen kanniskellut mukana ja olen napsinut kuvia sekä eteen sattuvista luonnonkasveista kuin kotipuutarhankin kukkijoista. Vaikka sää ei vieläkään ole kovin lämpöiseksi muuttunut, niin ulkona on silti ihanan kesäistä ja ah niin vehreää!



Viime kesänä istuttamani tarhakurjenmiekat (Iris germanica 'La Beaute') ovat nyt täydessä kukinnassaan. Oi miten veistoksellisen upea tämäkin kaunotar! 




Tarjanruusuista kerätty kimppu tuoksuu niin kesälle!


Mansikantaimia tuli tervehtimään pari ei-niin-toivottua pikkukaveria. Osaisiko joku kertoa ketäs nämä oikein ovat?



Pionit antavat vielä odottaa itseään, vasta 'Festiva Maxima' on uskaltautunut kukkimaan.


Mökin kalliorinteen lämmössä viihtyvät ajuruohot,


lapsuuden lempparini kissankellot,


neilikat,



isorikko


rantalaukkaneilikka


sekä valkomaksaruoho.



Polun varrella kukkii mäkitervakko ja sen kaverina metsämansikka nyökkäilee punaisilla marjoillaan.



Nautitaan kesästä, sen väreistä, tuoksuista ja mauista! Mukavaa kesää sinullekin!


keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Vaaleita kaunottaria

Viimeisen viikon aikana on satanut ja PALJON. Taivaalta on vihmonut vettä vaakatasossa ja rakeita ropissut terassille. Huh huh. Ja on ollut tosi viileää. Jos jotain positiivista tästä säästä hakee, niin eipähän ole ainakaan tarvinnut kastella ruukkuistutuksia. Samoin kukinta on kestänyt pidempään kuin yleensä helteellä. Nappailin muutamia kuvia kotipihan kukkijoista ja tulipas tästä vaalea otos. Mutta kauniita ovat! 



Rungollinen syreeni "Tammelan kaunotar"



Lehtosinilatva Album

Lumipalloheisi


Alppiruusu P.M.A. Tigerstedt


Kesäkullero (vaaleankeltainen)

Pian aloittavat pionit kukintaansa. Kun nyt eivät rankat sateet jatkuisi, jottei kukkapallot heti menettäisi parhainta loistettaan. Saisi jo helteitä minun puolesta tulla! 

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Untuvikot

Eilen oli mitä mahtavin kesäpäivä! Aurinko helotti ja lämpö suorastaan väreili ilmassa. Itsekin innostuin menemään pihamaalle hääräämään kaikkea pientä. Ja kaiken huippu oli kun huomasimme sinitiaispoikueen lähtevän liikkeelle. Voi mitä pieniä untuvapalloja!

Linnunpöntön suojista laskeutui kolme poikasta. Yksi näistä patsasteli kasvihuoneen kulmalla. 

Eihän kukaan vaan näe mua, kun mä tässä nökötän ihan paikoillaan? 


Toinen yritti naamioitua kasvihuoneen seinäksi.


Ja kolmas haki suojaa kasvimaan lavasta.


Poikueen vanhemmat liversivät ohjeita pienen etäisyyden päästä. Mekään emme tietenkään halunneet niitä häiritä, kuvat zoomasimme terassilta. Hauska oli huomata, että nämä pienet poikaset ovat jo lentokykyisiä, vaikka kovin avuttomilta näyttävätkin. Illan hämärtyessä lintuperhe lensi pensaikon suojiin turviin.

Tänään aamupäivällä olin laittamassa junioriamme terassilla vaunuihin nukkumaan, kun yksi poikasista pelmahti paikalle. Pakko oli napata tästä visertäjästä kuva. Hetken taas ihmeteltyään poikanen jatkoi harjoituksiaan, emon sirkuttaessa kirsikan oksalta neuvoja.


Näiden touhuja on kyllä mukava seurata. Kunhan ei mene liian lähelle. Elämyksellistä viikonloppua kaikille!

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Pesäpuuhia

Me ollaan tänä keväänä saatu ihastellen seurata sinitiaisperheen pesintää. Ripustimme jo pari vuotta sitten meidän piharakennuksemme päätyyn linnunpöntön, mutta eipä ole asukkaita aiemmin tänne saatu. Liekö sitten syynä ollut liian moderni pönttö :)


Sinitiaispariskunnan pesintäpuuhiin kiinnitimme huomiota toukokuun puolenvälin tienoilla. Silloin taisi munien haudonta olla meneillään. Vaimeaa piipitystä aloimme kuulla pöntöstä 29.5 eli pari viikkoa sitten. Poikaset ovat vahvistuneet tässä ajassa melkoisesti, ainakin äänestä päätellen! Kyllä siinä on vanhemmilla tehtävää, kun lento toisensa jälkeen kantavat jälkeläisilleen herkkupaloja! 


Luin jostain, että sinitiaispoikaset lähtevät pesästä 14-21 vuorokauden ikäisinä, yleisimmin kait 19 vuorokauden iässä. Tämän viikon aikana siis tämän pöntön poikue taitaapi aloittaa lentoharjoitukset! 


Mielenkiinnolla seuraamme, miten sinitiaisperheen poikaset kasvavat ja lähtevät pesästä. Pidetään näille peukkuja, että elämä pöntön ulkopuolella lähtee suotuisasti liikkeelle :)





tiistai 6. kesäkuuta 2017

Kurpitsaa kompostissa


Kurpitsan kasvattaminen kompostissa on klassikko. Perustimme viime kesänä tämän puutarhajätekompostin ja jo nyt risua, oksaa, multapaakkuja ynnä muuta on kertynyt kasaksi asti. Varsin otollinen siis kurpitsankasvatuskokeiluuni! 


En kuitenkaan halunnut iskeä kahta talvikurpitsaani suoraan kompostiläjään, vaan tein pieniä vippaskonsteja sitä ennen. 



Ensinnäkin peitin tasoitetun kompostin pinnan maisemointikankaalla, jotta kasa kerää paremmin lämpöä ja painuu myös vähän kasaan. Kankaan reunoihin tein pienet reiät, joiden läpi sain työnnettyä  kepit ankkureiksi pitämään peitettä paikallaan.  


Seuraavaksi tein ristiviilloilla aukot varsinaisten kurpitsojen istuttamista varten. Aukkojen kohdalle tein kuopat ja täytin kuoppia ostomullalla, jotta kurpitsat pääsevät juurtumisessa hyvään vauhtiin. Lannoitetta en laittanut, vaan aion antaa näille lannoitetta tarpeen mukan kasteluveden mukana.




Katekangas auttaa pitämään kasvustoa kuivana ja estää versojen homehtumista. Lisäksi kasvavat kurpitsahedelmät pysyvät kankaan päällä puhtaina.  Sadevesi pääsee kankaan läpi, mutta toki se hidastaa sen imeytymistä. 


Kastelun helpottamisen vuoksi työnsin kurpitsan tyveen ison juomapullon nurinpäin, pohja aukaistuna. Sen voi täyttää tarpeen mukaan ja vesi imeytyy vähitellen juuristolle.



Talvikurpitsa kasvattaa kesän mittaan pitkiä versoja ja vaatii tilaa ympärilleen. Kompostissa tilaa onneksi riittää! 


Pidetään peukkuja näille kurpitsakavereille :)