keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Sisäänkäynnin syysilme

Meidän sisäänkäyntipiha on näyttänyt viimeiset pari viikkoa varsin räjäntäneeltä. Kiireessä emme ole ehtineet laittaa lasten leluja, säbämailoja, potkupyöriä eikä mitään muitakaan vempaimia paikoilleen ja tavarat ovat lojuneet iloisena sekamelskana pitkin etupihaa epämääräisten hiekkakasojen kera. Sujuvasti sitä on jalka noussut rojujen yli :) Mutta nyt ärsytyskynnys kasvoi riittävän suureksi: hihat ylös ja etupiha ojennukseen!


Tässä näkee lopputuloksen... Aah, olen supertyytyväinen! Suurin homma oli laittaa tavarat paikoilleen (olisikin pitänyt ottaa siitä rojuläjästä muuten kuva!).  


Keväällä laitoin porraspielien ruukkuihin tarkoituksella kasveja, jotka eivät heti rupsahda. Violetit orvokit ja pallotuijat istutin siis jo toukokuussa. Orvokkeja en ole ollenkaan nyppinyt, sen sijaan tein niille heinäkuussa reippaan leikkauksen eli leikkasin kaikki varret lehtineen kaikkineen pois. 


Alasleikkauksen jälkeen tympeän näköisiksi muuttuneet ruukut nostin talon seinustalle  katseilta piiloon. Orvokki jaksaa kukkia leikkauksen jälkeen uudestaan ja nyt ne ovat taas tutulla paikallaan, suloisilla violeteilla kukilla ihastuttaen. Eivätkä nämä onneksi hallaöistä säikähdä, joten siinä mielessä oikein toimivia syyssäilläkin.


Vanhaan paljuun innostuin tekemään uuden syysistutuksen. Kylvin keväällä siemenistä koristeheinää ("Pony Tails") ja taimiruukut ovat pyörineet orpoina koko kesän milloin kasvihuoneessa ja milloin sateen alla. Nyt niille löytyi oikein sopiva paikka paljuistutuksessa! 






Syysistutukseen ostin lisäksi kolme hopealankaa, kolme valkoista callunaa sekä viisi murattia (variegata-värityksellä). Kokonaisuudesta tuli oikein mieluisa, mukavan kevyt ja ilmava heinien ansiosta. 


Hopealangasta pidän erityisen paljon siksi, että se ei kylmästä rupsahda vaan pitää hyvin kuosinsa pitkälle talveen. 



Muratin lehtiväritystä kaupassa hieman arvoin, mutta tämä sopii tähän itse asiassa oikein hyvin. 



Etuterassi näyttää nyt oikein siistiltä! Ainakin hetken aikaa :) 


Pyöreän juuttimaton hankin keväällä (muistaakseni ellokselta....) ja se on kestänyt moitteetta kuosissaan. Talveksi taidan kyllä nostaa sen varmuuden vuoksi talvisäilöön.



Muratti on mukavan mutkaton kasvatti. Nämä kaksi perusvihreää murattia ovat olleet näillä sijoillaan keväästä saakka. Ja tässä saavat ollakin kunnes pakkaset koittavat.


Eipä tässä sisääntulo muuta  enään kaipaa kuin lyhtyjä pimeneviin syysiltoihin. Syksy on saapunut!





















sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Kirsikkatomaattikuulumisia

Tänä vuonna tomaattien kasvatus on onnistunut hienosti. Satoa olemme saaneet maistella noin kuukauden päivät. Ensimmäisinä punastumaan ovat ehtineet kirsikkatomaatit, pienemmät hedelmät kun kypsyvät nopeammin. "Normikokoisten" tomskujen pääsatoa vielä sen sijaan saamme odotella. Mutta siis nämä pikkutomskut ja näiden maku.... omat tomaatit ovat vain niin hyviä! 


Toisena "pikkutomsku" lajikkeena meillä on perinteinen "Gardener's Delight". Tämän itse asiassa ostin taimimyymälästä valmiina taimena. 


Hyvin on jaksanut tomaatteja tehdä tämä tyyppi, vaikka melko pieneen ruukkuun joutuikin. Puutarhurin on vain pitänyt kastella huolellisemmin sekä antaa useammin lannoitetta.


Näiden "Gardener's Delight" tomskujen maku on ihanan makea, kuin karkkia söisi. Makutarhuri -kirjan mukaan tämän lajikkeen niin sanottu Brix-arvo on 7, joten se luokitellaan makeaksi lajikkeeksi. Brix-arvolla kuvaillaan tomaattilajikkeen sokeripitoisuutta. Keskimäärin tomaattien Brix-arvot ovat 5-7, mutta kaikkein makeimmat lajikkeet voivat yltää jopa arvoon 9. Kaikkein kirpeimmät lajikkeet voivat jäädä arvoon 4.


Makeimpia Brix-arvoja mitataan yleensä juuri kirsikkatomaateista. Tämä pätee myös kuluneen kauden tomaattitestaukseeni.  Keväällä kerroin, miten kylvin kaupasta ostettujen  luomutomaattien siemeniä suoraan hedelmistä multaan. Kylvöjuttua voit kurkata täältä. Nehän lähtivät tajuttomalla vaihdilla itämään ja tässä nähdään lopputulos :)


Oli jännittävää seurata näiden testitomaattien kasvua, koska en tiennyt yhtään minkäkokoisiksi taimet kasvavat tai että kehittääkö taimi edes hedelmiä. Taimet kasvoivat reheviksi ja vantteriksi, eli ihan kunnon runkotomaattien kokoluokkaan.  
  

Testitomaatit yllättivät iloisesti 
satoisuudellaan! Aikamoinen määrä tomaatteja jo yhdessä tertussa. Ja  maku yltää kotiraadin mukaan jopa hivenen makeammaksi kuin "Gardener's Delight". Ei voi muuta kuin sanoa, että tämä tomskutestaus onnistui yli odotusten.  Herkullisia!

Leppoisaa sunnuntaita!


lauantai 26. elokuuta 2017

Pörriäisiä, punahattuja ja punaposkiomenoita

Tällä viikolla ilmassa on aistinut selvää syksyn tuloa. Haikeudella huomasin, että pääskysetkin ovat jo lähteneet kohti lämpimämpiä maita. Voih, joko se kesä meni...? Eihän se tuntunut kunnolla edes vielä alkaneen... No huokailut sikseen! Vaikkei hellekesää tänä vuonna saatukaan, on kesä ollut silti ihana. Ainahan se on. Ja puutarhassa vilisee edelleen pörriäisiä, syyskukkijat alkavat olla kauneimmillaan ja loppukesän aurinko luo pehmeää valoa. Nautitaan vielä!



Yrtti-iisot,


rantakukat,


kaunopunahatut


ja siperianpallo-ohdakkeet ovat varsinaisia kimalaismagneetteja. Niiden kimpussa hyörii näitä sympaattisia pörriäisiä kymmenittäin :)


Kiiltoleimun kukintoa pelmahti ihmettelemään nelivyöjäärä


ja syysleimujen nektari houkutteli paikalle sitruunaperhosen.


Lasten kanssa olemme maistelleet makeita vadelmia, joita tänä vuonna onkin tulla aikamoinen määrä!


Samoin herukkaa on tullut kiitettävästi. Mustaherukoista tein perinteistä viinimarjamehua. Punaviinimarjoista kokeilin tehdä chia-hilloketta, jonka makeutin kasvarissa viihtyvän stevian lehdillä. Maistuu ihanalta aamupuuron päällä!


Sadonkorjuuaika jatkuu vielä pitkään. Kasvimaalla muhevoituvat ja makua keräävät porkkanat, punajuuret ja palsternakat. Mukavia syyspuuhiakin on tiedossa, kun pääsee istuttamaan narsissien ja muiden kevään kaunottarien sipuleita maahan. 


Mukavaa elokuista viikonloppua!




sunnuntai 13. elokuuta 2017

Puutarhatonttuja ja elokuun kukintaa

Hahaa, enpä olisi uskonut tätä näkyä omassa pihassamme näkeväni... Nimittäin puutarhatonttuja! Puutarhatontuista kun itselleni tulee heti mieleen ne värikkäät tontut, joita marketeissa oli jokunen vuosi sitten hyllyt pullollaan. No nyt meidän puutarhaamme kotiutui iloinen tonttujoukko!
  

Näitä tonttuja en sentään kaupasta  hankkinut :) Ikääkin näillä tontuilla on jo melkein parikymmentä vuotta. Nimittäin nuoruusvuosinani olin innokas savitöiden tekijä. Ja jostain kumman syystä innostuin erityisesti  muovailemaan tonttuja!



Tontut ovat asustelleet tähän saakka lapsuusmaisemissani, turvallisesti vanhan takan päällä. Kotikonnuilla käydessämme päähäni välkähti, että tontut voisivatkin olla veikeä näky puutarhan kivikossa.


Ja niin nämä tonttuherrat muuttivat vanhoihin villasukkiin käärittyinä uusiin maisemiin takapihallemme.
  

Täytyy sanoa, että käsitykseni puutarhatontuista muuttui kertaheitolla. Eihän näitä velikultia katsellessa voi kuin tulla hyvälle tuulelle! Jotenkin nämä savitontut sopivat  yllättävän hyvin kivikkoon hauskaa ilmettä tuomaan.


Lasten suosikiksi on noussut tämä pikkutonttu, joka kurkistelle kivien lomasta. Söpöltähän se näyttääkin ! :)


Tonttujen iloisen seuraamisen lisäksi pihassa riittää kaunista kukintaa katseltavaksi. Kaunopunahatut ovat yksi suosikkiperennoistani ja niiden kukinta on käynnissä täyttä häkää.


Samoin virginiantädykkeet ovat venyttäneet ihanat kukkavanansa korkeuksiin.


Talon pohjoissseunustalla kukkivat muun muassa jaloangervot.



Etelään suuntaavassa muuripenkissä kukkivat ihanat syyshortensiat (lajike  'Bobo').


Loppukesän  pehmeä valo luo  puutarhaan aivan oman tunnelmansa. Toivottavasti aurinkoisia ja tuulettomia päiviä olisi lähiviikkoina  tulossa, niin ehkäpä puutarhassa voisi ihailla värikkäiden päiväperhosten vierailuja.




perjantai 4. elokuuta 2017

Puutarhavierailulla

Omaa kotipihaa tulee katseltua kesän aikana sen verran paljon, että on aivan ihanaa päästä puutarhavierailulle toisen pihamaalle. Varsinkin, kun vierailtava puutarha on rakkaudella ja huolella pidetty! Kiitos siis ihanalle puutarhaystävälleni Eijalle, kun pääsin ihastelemaan hienoja kasviryhmiä ja napsimaan niistä kuvia <3 Kuvia tulikin aikamoinen määrä :)





Istutusalueet ovat täynnä upeita yhdistelmiä koristepensaista, havuista ja perennoista. Siellä täällä niiden lomassa on köynnöksiä ja muita yksityiskohtia.
   

Kuten näitä rustiikkisesti patinoituneita teräksisiä pihakoristeita.






Pihavaja toimii kauniina taustana puutarhakasveille.
  


Kesäisestä iltapäivästä nautiskeli myös puutarhakoira Lilli :)



Etupihan todellisena katseenvangitsijana on  kertakaikkisen hieno japaninvaahtera, joka on jo useamman vuoden paikallaan hyvin talvehtinut  (ykkösvyohykkeellä).


Koko pihan kauneuden kruunaavat rönsyilevät kesäkukkaistutukset. 



Kyllä silmä lepäsi tätä pihaa ihastellessa. Ja korvan taakse jäi hautumaan muutama idea omassakin kotipihassa toteutettavaksi. 

Mukavaa viikonloppua kaikille!