Sisäänkäynnin syysilme
Meidän sisäänkäyntipiha on näyttänyt viimeiset pari viikkoa varsin räjäntäneeltä. Kiireessä emme ole ehtineet laittaa lasten leluja, säbämailoja, potkupyöriä eikä mitään muitakaan vempaimia paikoilleen ja tavarat ovat lojuneet iloisena sekamelskana pitkin etupihaa epämääräisten hiekkakasojen kera. Sujuvasti sitä on jalka noussut rojujen yli :) Mutta nyt ärsytyskynnys kasvoi riittävän suureksi: hihat ylös ja etupiha ojennukseen!
Tässä näkee lopputuloksen... Aah, olen supertyytyväinen! Suurin homma oli laittaa tavarat paikoilleen (olisikin pitänyt ottaa siitä rojuläjästä muuten kuva!).
Keväällä laitoin porraspielien ruukkuihin tarkoituksella kasveja, jotka eivät heti rupsahda. Violetit orvokit ja pallotuijat istutin siis jo toukokuussa. Orvokkeja en ole ollenkaan nyppinyt, sen sijaan tein niille heinäkuussa reippaan leikkauksen eli leikkasin kaikki varret lehtineen kaikkineen pois.
Alasleikkauksen jälkeen tympeän näköisiksi muuttuneet ruukut nostin talon seinustalle katseilta piiloon. Orvokki jaksaa kukkia leikkauksen jälkeen uudestaan ja nyt ne ovat taas tutulla paikallaan, suloisilla violeteilla kukilla ihastuttaen. Eivätkä nämä onneksi hallaöistä säikähdä, joten siinä mielessä oikein toimivia syyssäilläkin.
Vanhaan paljuun innostuin tekemään uuden syysistutuksen. Kylvin keväällä siemenistä koristeheinää ("Pony Tails") ja taimiruukut ovat pyörineet orpoina koko kesän milloin kasvihuoneessa ja milloin sateen alla. Nyt niille löytyi oikein sopiva paikka paljuistutuksessa!
Syysistutukseen ostin lisäksi kolme hopealankaa, kolme valkoista callunaa sekä viisi murattia (variegata-värityksellä). Kokonaisuudesta tuli oikein mieluisa, mukavan kevyt ja ilmava heinien ansiosta.
Hopealangasta pidän erityisen paljon siksi, että se ei kylmästä rupsahda vaan pitää hyvin kuosinsa pitkälle talveen.
Muratin lehtiväritystä kaupassa hieman arvoin, mutta tämä sopii tähän itse asiassa oikein hyvin.
Etuterassi näyttää nyt oikein siistiltä! Ainakin hetken aikaa :)
Pyöreän juuttimaton hankin keväällä (muistaakseni ellokselta....) ja se on kestänyt moitteetta kuosissaan. Talveksi taidan kyllä nostaa sen varmuuden vuoksi talvisäilöön.
Muratti on mukavan mutkaton kasvatti. Nämä kaksi perusvihreää murattia ovat olleet näillä sijoillaan keväästä saakka. Ja tässä saavat ollakin kunnes pakkaset koittavat.
Eipä tässä sisääntulo muuta enään kaipaa kuin lyhtyjä pimeneviin syysiltoihin. Syksy on saapunut!
