Talven pakkasilla on mieltä lämmittävää selailla aurinkoisia kesäkuvia. Kuvia läpi kahlatessani törmäsin myös viime heinäkuun Toscanan lomakuviin. Aah, mikä valo ja vihreys tulvahti mieleen näistä Villa Garzonin kuvista! Jokseenkin siis tasan puolivuotta sitten päivä näytti tältä :)
(Kuvassa ylhäällä varsinainen Villa Garzoni)
Villa Garzonin puutarhan puitteet ovat kerrassaan upeat. Villa Garzoni on elämäni ensimmäinen aito barokkipuutarha, jossa olen vieraillut ja sanoisinko, että puutarha oli varsin vaikuttava. Villa Garzoni on perustettu jo vuonna 1652 ja puutarhan vanhimmat osat ovat tuolta ajalta.
Italian barokkipuutarhoille tyypilliseen tapaan Villa Garzoni on sijoitettu jyrkkään maastoon, johon on terassointien avulla luotu erilaisia tiloja. Alapihan istutusalueet ovat tarkan symmetrisiä ja näkymälinjat johtavat katseen haluttuun kohtaan.
Tässä muutamia yksityiskohtia "alapuutarhasta".
Vesi kuuluu barokkipuutarhaan ehdottomana elementtinä ja Italian jyrkässä maastossa vesien ohjaaminen on onnistunut helposti (kun taas esim. Ranskassa veden ohjailu on vaatinut erityishuomiota).
Alapihalta kulku ohjataan kohti korkeammalla olevia terasseja mahtipontisia portaita pitkin. Patsaat, koristekuviot ja -pylväät ovat todellisia käsityötaiteen luomuksia. Oman kotipuutarhan kivien kääntely tuntuu todella pikkujutulta tämän puutarhan työmäärää miettiessäni :)
Puutarhan kokonaisuus hahmottuu vähitellen, terassi terassilta.
Melkoisen porrasnousun jälkeen näkymä näyttää ylhäältä tältä!
Ylimmällä terassilla odottaa puutarhakävijää yllätys, siellä on hieno vesipuutarha vesiputouksineen.
Vesipuutarhalta kulku jatkuu erilaisten puutarhaelementtien ohjaamana pienelle labyrintille ja siitä vielä eteenpäin alemmas kapeita portaita pitkin keskiterassille, jossa on patsailla illusioitu teatteri.
Villa Garzonin puutarhassa olisi riittänyt pienten yksityiskohtien ihastelua vaikka koko päiväksi. Toisaalta puutarha ei ole järkyttävän suuri, vaan melko kompakti kooltaan, joten lapsetkin jaksoivat olla reippaana mukana kierroksella. Tosin maaston jyrkkyys ja lukuisat portaat vaativat keskittymistä, mutta niistäkin selvittiin kun tiedossa oli viilentävä jätskihetki portin kahvilassa.
Kyllä näillä tunnelmilla jaksaa taas odottaa kevään valoa!
Hienot kuvat upeasta puutarhasta. Kuvat oikein huokuivat valoa ja lämpöä:)
VastaaPoistaOnpa upeat kuvat, kiitos jakamisesta. En ole koskaan käynyt Toscanassa, mutta varmasti kannattaisi. Mukavaa viikon jatkoa!
VastaaPoista